maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kroatia Split

Terveiset erittäin lämpöisestä Kroatista. Olimme viime viikon lomailemassa Splitissä ja hikoilimme 30-35 asteen helteessä. Voin kertoa että minun helteen sieto kykyni oli ääri rajoilla, hetkittäin jopa ylittyi. Silti selvisimme ja jopa nautimme lomasta.
Lomakuvia tuli paljon, enemmän ja vähemmän hyviä. Kirkas auringon paiste teki kuvista osittain ylivalottuneitakin enkä huomannut korjata sitä paikanpäällä. Ja valokuvausta häiritsi myös ihmis paljous. Poimin tänne blogiin julkaistavaksi kuitenkin melkoisen joukon kuvia, elikkä ken jaksaa katsella niin tässäpä loma tunnelmiamme.

Ensin lupaamani pala kaunista
Adrianmerta


Meri oli tosiaan sininen ja vesi oli hyvin
kirkasta. Rannat yhtä lukuun ottamatta olivat
kivikkoisia mutta ihan hyvin pääsi uimaan
ja niin me uitiinkin.
Auringon otosta emme juuri perustaneet ja 
siinä kuumuudessa se olisi ollutkin tukahduttavaa.
Kyllä siellä aurinkoa sai riittämiin ottamattakin.

Splitissä on paljon vanhoja rakennuksia.
Yksi kaupungin osa on kokonaan vanhaa.
Ja rakennuksetkin sen mukaisia.







Seassa oli niin huonokuntoisia kuin paremminkin
huollettuja rakennuksia.
Ja sähkölinjat ovat "taatusti" EU- standartien mukaiset.
 Heinäkuun alussahan Kroatia liittyy EUhun.

Tiistaiksi varasimme auton kuljettajineen ja suuntasimme
Krkan luonnonpuistoon.
Se oli aivan ihastuttava retki ja niin paljon kaunista
katseleltavaa. Eikä muuten oltu siellä yksin, pari muutakin
 matkailijaa oli halunnut nähdä vesiputouksia.
Meno matkalla kuljettaja pysähtyi 
näköalapaikalle josta saimme korkealta katsella kylää
 josta retki lähti.
Skradinin kylä, siellä kaukana.


Kylän satamassa odottelimme laivaa
joka vei meidät jokea pitkin luonnonpuistoon.
Satamassa uivat nämä melkoisen kesyt joutsenet.


Luonnonpuistossa kulki puinen kävely silta. 
Polku oli noin kahden kilometrin mittainen.
Vesiputouksia, pienempiä ja isompia.




Kävelyn päätteeksi kävimme putouksen alla olevassa 
suvanto kohdassa uimassa yhdessä muiden matkailijoiden.


Tulomatkalla tulimme pienempää vuoristotietä.
Matkan varrella näkyi pommituksissa raunioituneita koteja
jonka viereen oli rakennettu uusia koteja. 
Surullista ja lohdullista yhtä aikaa.
Valitettavasti autosta en saanut niitä kuvatuksi.
Loppu matkasta kuljettaja pysähtyi vielä näyttämmän paikan
 mistä voi korkealta nähdä koko Splitin kaupungin kerralla.


Kuva on kyllä usvainen mutta kaukana
 näkyy kaupunki.

Torstaina teimme toisen retken. Menimme pikaveneellä
Hvarin saarelle.
Siellä olikin erillainen tunnelma.

Pieni  saarikaupunki, Hvar


Aloe veraa kasvoi kadunvarsilla


Ajan kulkua voi seurata aurinkokellosta.
 

 Kauniita pensaita


Nämä viinirypäleet kasvoivat  ravintolan 
terassin kattorakenteissa.
Eipä ole tullut aiemmin syötyä viinirypäleiden varjossa.


Hvarin saari on myös Jet- set veneiden paikka.
En viitsinyt kuvata turhan läheltä,
omistajat veneissään eivät olisi ehkä tykänneet siitä.
Eipä nähty yhtään julkkista vaikka
täällä niitä kuulemani mukaan usein pyörii.


Idyllisiä porras kujia oli paljon.
 

Ja mikä parasta, ihmisiä
oli varsin vähän, tuolla oli mukava liikkua.


Viimeisenä iltana perjantaina Splitissä oli
jonkin sortin Blues festivaalit.


Kaupunki oli iltavalaistuksessaan 
erillainen kuin päivällä.





Ja kaduilla oli erillaisia esiintyjiä.








Illan jälkeen oli mukava lähteä hotellille nukkumaan.
Parvekkeelta näykyi rauhottava maisema.


Tosin kuva on pahasti ylivaloittunut.
Vielä lopuksi auringon lasku
rannalta kaupunkiin päin.





Loma oli onnistunut ja monen moista seikkailua täynnä. Kotiuduttuamme totesimme että kun on hyvä koti sinne on aina mukavaa palata. Näillä muistoilla taas jaksaa arvostaa arkea :)

Ja ensi kerralla sitten juttua KyJystä...

torstai 13. kesäkuuta 2013

Mielen heikkoutta

Niin siinä vain kävi että mielen heikkouttani kävin juuri ilmoittautumassa KyJy2013 tempaukseen.
Jo valmiiksi voin todeta että hankin itselleni juuri lisää harmaita hiuksia. Kuva napin käyn poimimassa myöhemmin ja varsinainen suunnittelukin jää nyt loman jalkoihin.
Nyt laitan suun suppuun ja vaikenen viikoksi. Loma valmistautumisen loppukiri alkaa justiinsa ja vielä pitää iltavuoro hoitaa työmaalla.

ADIOS!

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Toppi valmiina

Sateisen päivän sattuessa joudin lopultakin kirjoittelemaan tänne ennen kun riennän töihin. Viime bloggauksen jälkeen on taas "kommellus" seurannut toistaan joten tuo käsityö puoli takkuaa. Kommelluksista sen verran että minua on purrut punkki ja hysteerikkona kävin tietysti lekurilta antibiootti kuurin. Puutarha töissä pikku muurahaiset elikkä kusiaiset polttivat toisen polveni yhdeksälle tulen punaiselle patille. Tytär sairasti mahataudin. Porkkanoita pilkkoessani pilkoin palan peukaloani. Siiät seurasi lääkäri reissu, ei sentään tikkejä mutta peukalo paketointiin ja nyt pidän sitä liimalla läjässä. Ja palan painikkeeksi poika kaatui eilen pyörällä ja toinen polvi ja kyynärpää on rajulla asfaltti ihottumalla. Elikkäs näin meillä valmistaudutaan lomareissulle :)

Onneksi ennätin neuloa loma topin valmiiksi ennen peukalo tapaturmaa. Viimeistelyn teinkin tässä tapauksessa peukku pystyssä ompelukoneella. Toppiin löytyi langat omista varastoista ja ohje on tämän kevään tai kesän Novita lehdestä. Ja lankana on Novitan Puro Batik ja Miami, menekki 200 grammaa.



Yleensä Novitan koot ovat turhan väljiä joten tällä kertaa tein pienempää kokoa. Ja enpä tiedä kannattiko tässä tapauksessa. Nooh, neuleet tuppaa venymään käytössä mieluummin kuin kutistumaan. Niin tai näin toppi pääsee matkalaukkuun. Myrkylintu huivia en nyt uskalla neuloa ettei peukusta jää vahingossakaan veri tahroja neuleeseen. Niinpä käsityö hommista olen sairaslomalla.

Tänäkin vuonna järjestetään KyJy. Olen ollut kahtena edellisenä vuonna joten kiusaus on nytkin suuri. Ongelma on nyt se ennen voi olla yhtään varma pystynkö/ennätänkö oikeasti aloittamaan annetussa määrä ajassa 20 neuletta /virkkuuta. Elokuun jälkeen minulla on/pitäisi olla aikaa nelomaan mutta nuo aloitukset voi tehdä tiukkaa. Niin paljon on tuolle heinäkulle jo nyt tekemistä. Mieli tekisi mutta järki kieltää osallistumisen. Ja harkinta aikaa minun tapauksessa on vain pari päivää. Sen jälkeen en ole sähköpostin äärellä viikkoon. Iskee paniikki!!!

Meidän lomareissu "alkaa" siis perjantaina. Ensin viemme koira ystävät omaan "hotelliinsa" perjantai aamupäivällä ja sitten suuntaamme täältä Itä-Suomesta kohti Helsinki-Vantaata. Illalla piipahdamme tuttujen luona visiitillä ja hotelli yön jälkeen lauantai aamuna kentälle. Ja palamme juhannuspäivän illalla kotiin. Jos entiset merkit pitävät paikkansa loma agendaan ei juuri kuulu paikallaan oloa vaikka sekin olisi hyvä vaihtoehto. Meidän sakki on vaan liikkuvaa joten koska kamerakin pysyy visusti mukana niin toivottvasti saamme ikuisettua palan kaunista Adrianmerta teillekin tuliaisiksi.

Tämä siis lienee viimeinen postaus ennen lomaa. Siis ellei hulluus iske ja ilmottaudun KyJyyn:)
Ihanaa viikkoa ja juhannusta sitten kaikille ja kuulumisiin!!!

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kesästä hurmaantunut

Kesä on hurmannut minut valtaansa niin tehokkaasti etten ole millään malttanut sen enenpää blogata kuin käydä kommentoimassa lukemiani blogeja. Pikaisesti olen piipahtanut silloin tällöin lukemassa, kuten viime perjantaina. Juuri kun olin kirjoittmassa kommmenttia ensimmäiseen blogiin, ukkonen pamahti jossain hyvin lähellä ja netti yhteys katkesi. Laajakaista ei sen jälkeen toiminut ja olemme nyt vara systeemien armoilla kunnes saamme uudet laitteet. Ja tää yhteys takkuilee ja paljon. Olen kuitenkin päättänyt että jonkinlaisen päivityksen saan tehtyä tänään vaikka väkisin.
Työ reissu Saksaan meni odotetuissa, kiireisissä, tunnelmissa. Vapaa aikaa ei juuri ollut ja suunniteltu projektikin meni viime metreille, mutta saimme kuitenkin sen päätökseen. Hyvä niin ja vielä kun saimme kahdelta taholta vilpittömät kiitokset, niin reissusta jäi hyvä mieli. Seuraava reissu on kesä-heinäkuun vaihteessa näillä näkymin. Koti joukotkin olivat pärjänneet. Maanantai ja tiistai oli mennyt ennen kun olivat "rytmiin" päässet mutta sen jälkeen hommat olivat sujuneet. Perjantaina minua odotti pitsa ja vadelmajuustokakku. Taisi täällä silti olla ihan pikkusen ikäväkin...
Tämä kesä on monin tavoin poikkeuksellinen. Lomallekin pääsen vasta kun tuo toinen työ reissu on pois alta. Onneksi tässä välillä on tuo lomaviikko koko perheen kanssa. Onkin ainut viikko tänä kesänä että koko poppoo on yhdessä. Sitten on vielä tyttären ripari ja siihen kuuluvat juhlatkin tiedossa. Koska sitä "kunnollista" lomaa leppoisine päivineen taitaa olla luvassa varsin vähän niin käsityö rintamallakaan ei taida olla saavutuksia luvassa. Eli blogissanikin pidän taiteellisen vapauden postata muista tapahtumista ja vaihtelevalla taajuudella. Toivottavasti ette pistä pahaksenne...
Helle sää tainnuttaa, silti puutarha hommia pitää päästä tekemään vaikka vähän kerrallaan. Nyt on nautittava pihasta ja lämpimästä, ei tiedä kauanko tätä kestää. Jokunen kuvakin on tullut räpsäistyä.

Oi, aina niin ihana omenapuun kukka


Tuo on aina niin suloinen.
Suloinen on myös tämä, 
meidän "Mummo"



Puutarha kompostin tyhjennyksen yhteydessä
esiin tupsahti tämä söpöläinen.


Ihan pikkuruinen hiiripoikanen.
On ne eläin vauvat niin suloisia.

Ensi päivykseen yritän saada tikuteltua yhden topin valmiiksi. Se olis tarkoitus saada reissuun mukaan joten voipi olla että maltan rauhoittua neuleen äärelle ,eihän tällä kuumalla jaksa koko ajan poukkoilla muissakaan puuhissa. Kaikille ihanaa kesää niin töissä kuin lomallakin. Nautitaan tästä lämmöstä ja auringosata. Kuulumisiin.