tiistai 10. kesäkuuta 2014

Kesän kuulumisia

Terveiset Syreenin,




tuoksuiselta iltalenkiltä. Tuo on minun pihaltani mutta meidän lähitienoolla on tuoksunut syreeni useammankin pihan ohi kävellessä. Niin se vaan kesä on hyvällä alulla ja kuukausi vierähti yhdessä hujauksessa. Viime postauksessa odottelimme pojan rippijuhlia. Ihan mukavasti meni joskin kommellusten saattelemana. Edellisenä päivänä hajosi astianpesukone kesken leivonta touhujen eli juhlien yli mentiin käsitiskillä, jippii. Vaate ongelmakin ratkesi niin että viime hädässä ompelin itselleni kolttusen...



 joka sekään ei sujunut ilman ärräpäitä. Luultavasti enempi olisin lasketellut voima sanoja jos olisin lähtenyt kauppohin pyörimään mekon toivessa. En tod. ole mikään shoppailija. Eli siis oli oltava tyytyväisen omaan tuotokseen.
Juhlat kohtuullisen kunnialla loppuun asti saateltuani luulin seesteisyyden palaavan elämään. No eihän se niin mennyt. Olin siinä juhliin valmistautuessa onnellisesti unohtanut että pääsiäisenä...



 tehdyn tapetoinin innoittamina olimme luvanneet tytön huoneeseen uudet seinäpinnat. Mutta tytärpä ei ollut asiaa unohtanut vaan vaati jo seuraavana viikonloppuna aloittamaan homman. Niinhän siinä sitten kävi...





...että lupaus oli pidettävä. No nyt oli rempat siinä tältä kesältä. Ellen sitten mielen häiriössä innostu valkaisemaan ulkomaalauksia kesäläomalla.
Kaiken tuon jälkeen kunnostauduin puutarha, vai pitäisikö sanoa viljelys hommissa.

Basilikaa 




Persiljaa



Salaattia



Tilliä


Porkkanaa


Herneitä


ja Mustajuurta





Jos hyvin käy näitä nautiskelemme sitten sadonkorjuu aikaan. Siis, jos vielä jaksan hoitaa,kitkeä, kastella. Olen kova aloittamaan kaikkea mutta miten säilyttää innostus? Olen huolimaton  ja huoleton puutarhuri joten saan olla onnellinen että edes tämän...




...verran jotain kukkivaakin kamerani tallensi tänään. Kameran kanssa kierrellessä pihallani kuulin hentoista ääntä. Olin hieman aikaa kysymysmerkkinä mutta sitten paikansin äänen...




Poikani puukässän tunnilla väsäämä pönttö ei viime kesänä kelvannut siivekkäille mutta nyt pöntössä on talitintti perhe. Voi tätä onnen päivää :)

Ja onnenpäivää viettivät tässä viikko sitten myös koiramme. Kunnon uinti reissun päälle kun kuivaa turkkinsa...




...reilusti ravistamalla, niin mikäs sen mukavempaa. Tosin emännän on ollut pakko vähentää jalka patikointia koirien kanssa koska krooninen vaivani ei siedä ylenpalttista jaloittelua. Koska olen kokenut vetoa jo jonkin aikaa kaksipyöräisiin niin ratkaisin liikunta ongelmani lisäämällä polkupyöräilyä. Ostin itselleni äitienpäivä lahjaksi kaupunki viritteisen maastopyörän.


Rullaa mukavasti työmatkoilla ja asfaltilla mutta varsinaisen hurahduksen sain (tai saimme siipan kanssa) maastopyöräilyyn. Maastoon on päästävä aina kun aika antaa periksi. Ensimmäisellä pyörällä hoidan siis ruumiillista että henkistä kuntoa ja taempi pyörä tuulettaa pää koppaa. Moottori voiminkin olen ennättänyt pyöräillä, tosin aivan liian vähän. Onneksi on kesää jäljellä ja molemmat pyörät on tarkoitus pitää tien päällä.

Tämä koko kuva sarja vastaneekin kysymykseen miksi minulta ei kuulu käsityö aiheisia postauksia tai yli päätään mitään postauksia. Aikaa vain ei ole jäänyt käsitöille. Ainoa käsityö viriteltä on tämä hitaasti etenevä kesäpaidan alku.



Jospa sitä yrittäisi tihentää blogin päivitys väliä että ei tarvitsisi tälläistä kuva maratonia seuraavan kerran järjestää. Lopuksi vielä kuva kirjasta jonka luin huhti-toukokuussa.




Aivan ihmeellinen matkakertomus ja kuvaa suomalaisen miehen sisua. Tuon luettuani en viitsi ainakaan laiskuutani jättää lähtemättä pyörällä surkean lyhyelle työmatkalleni. Kirjan tarina teki minuun vaikutuksen. 

Aurinkoista kesää ja kuulumisiin!