tiistai 14. tammikuuta 2014

Kylmyyden suojaksi

Meneekö aika nopeasti vai olenko kertakaikkisen hidas tajuinen? En voi ymmärtää että mennään jo tammikuun puolta väliä ja minä se vasta oon pikku hiljaa huomannut että vuosi todella on vaihtunut. Asiat jotka piti olla sitten "parin kuukauden kuluttua" ovatkin jo kohta käsillä. Hmm. Kai se vain on merkki siitä että mieluisaa tekemistä on ollut riittämiin, vai mitä?

Uuden vuoden tavoiteeni on lähtenyt käyntiin kiitettävästi. Vaikka osaankin olla malttamaton ja hätäinenkin, niin tässä tavoitteessa on tarkoitus tehdä töitä koko vuoden, ei siis ole tarkoitus saada kaikkea valmiiksi jo tammikuussa. Muutosta parempaa ajan kanssa, ajatuksella, mennään. Kodinhoito huoneessa on avoin pussi koko ajan minne kiikutan kierrätykseen meneviä vaatteita ja tekstiilejä. Pari pussia on jo viety ja kolmatta kerätään. Myös roskiin on mennyt jo yksi pussukka vaatteita. Lanka varaston, ne kaikkein turhimmat, menivät myös roskiin. Kuiva aine kaapeista on löytynyt vanhentunutta tavaraa ja pakastimesta löytyy "aarteita" jotka ovat menneen koirille. Joka päivä yritän tehdä jotain uudistusta tai paremmin taikka edistää asioita mieleisempään suuntaan. Joka päivä vähän, eiköhän vuodessa ehdi jo paljon. Tänään otin töissä  "askeleen" edistääkseni uusia tavoitteitani, ajan kanssa se varmaan tuo tulosta. Kotona taas kävin läpi alusvaate ja sukka laatikkoni, hävitettävää löytyi. Kas näin, ja ei muuten ole ollut tämä "projekti" mistään pois vaan enemmänkin huojentaa mieltä.
Kylmyyden suojaksi tikuttelin loppuun KyJystä keskenjääneet kirjoneule tähtilapaset. Malli  oli vuoden vanhassa Suuri käsityölehdessä. Lankana käytin ohjeesta poiketen varastoistani löytynyttä Novitan Nallea. Lankaa meni yhteensä 67gr, kolmosen puikoilla. Mallia oli kärjessä muutettava, muuten lapaset olisivat jääneet liian pieniksi. Ihan kivat tuli...


Tytär meni kadottamaan aiemmin hänelle neulomani mustat perus lapaset. Ja tilalle oli pikaisesti saatava korvaavat. Neuloin kaksikertaisesta Nallesta pika pika työnä  nämä.





On muuten hyvä kuva :)
 Lankaa meni 57gr ja ne löytyivät tietenkin omista kätköistä.

Huomasin itselläni ison puutteen. Valkoiseen takkiini ei ollut sopivaan paksua pipoa. No nyt on. Tähän piti käydä ostamassa langat, 140 gr Novitan Isoveljeä nielaisi tämä palmikko pipo.

 


Tämän testasin tänään kymmenen asteen pakkasessa lenkillä, hyvin tarkeni. Huh, vielä olisi keskeneräisiä neuleita kuinka ja paljon. Ja silti uusiakin tuli laitettua alulle. Siinä suhteessa olen parantumaton.
Näissä merkeissä on vuosi aloitettu. Parin viikon päästä meillä onkin eurooppalaisia vieraita. Mutta siitä myöhemmin. Jospa ennättäisin poiketa täälä vielä ennen sitä. Hei vain!

torstai 2. tammikuuta 2014

Uuden vuoden suunnitelmia

Ensimmäiseksi haluan toivottaa teille kaikille hyvää tätä vuotta.





Siippani onnistui vahingossa ottamaan Uuden vuoden ilotulituksesta näin mainion kuvan. Se ansaitsi minun mielestä tulla julkaistuksi ja kelpasi myös blogini taustakuvaksi. Minulla on jo pitkään ollut aikomus uudistaa blogin ulkoasua mutta uudistus taisikin odotella tätä kuvaa. No nyt oli hyvä syy muuhunkin fiksaukseen.

Niin meni vuodenvaihde leppoisasti oman perheen kesken. Kuten myös joulun aika. Vanhempani kävivät tapanina mutta muutoin vietimme aikaa omalla sakilla. Ja jota kuinkin niin kuin ajattelinkin, rennolla asenteella. Ja minua lahjoittiinkin, kiitosta vain, vaikkakaan en ollut edes kilttinä koko vuotta:)
Poikkeuksellista tässä joulussa oli se että koirien kanssa metsälenkillä täytyi sonnustautua kumisaappaisiin. Vaikka vähä lumisia jouluja on ollut aiemminkin, mutta sentää vettä ei ole tullut muistini mukaan, ei ainakaan noin antaumuksella.
Uuden vuoden lupauksia en tehnyt, eivät toteudu kuitenkaan. Sen sijaan yhden kaikenkattavan tavoitteen itselleni asetin. Raivaan elämästäni epä mieluisia asioita pois että tilaa jäisi asioille joista pidän. Juu, on melko epämääräinen tavoite. Alitajuntaisesti olen huomannut tämän kaltaista toimintaa harjoittaneeni jo tovin aikaa. Nyt aion muistuttaa siitä itseäni päivittäin ja tehdä ihan kongreettisia asioita tavoitteen täyttymiseksi. Ei mitään järisyttävää silti ole tiedossa. Olen siitä onnekas että perus asiat elämässäni ovat vähintäänkin hyvin. Silti on paljon josta voisin ilomielin luopua että tilaa jäisi asioille joista saan iloa ja energiaa. Tähän palailen luultavasti myöhemmin.

Mitäpä sitä on tullut tehtyä? Tyttärelle hätäsesti ompelemastani joulu"juhla"mekkosta tuli tämän näköinen.


Tuo bolero ei ole minun tekemäni. Mekko on olkaimellinen ja siksi melko avoin näin talviseen juhlaan. Onneksi bolero löytyi entisten vaatteiden kätköistä, lisukkeeksi tällä koltulle. Lintsasin myös siinä että jätin ompelematta mekkoon vuoren. Eli siis arkinen juhla mekko. Pidettäväksi tarkoitettu, ei hengariin roikkumaan.
Muutenkin harmittaa vähällä käytöllä olevat käsityöt. Jos näkee vaivaa tehdäkseen jotain omin kätösin ja taidoin niin soisi niiden tulla käytetyksi tai näytetyksi, eikä vain kaapin täytöksi. Tämä ajatus oli takana kun ryhdyin seuraavaan hankkeeseen. Kaivoin vaatehuoneen uumenista likimain kolmekymmentä vuotta vanhan kalalangasta virkatun ja jo osin hapertumisen aloittaneen, päiväpeitteen esille. Aikoinaan siippani mummon virkkaama yhden sängyn peite on ollut hyvin vähällä käytöllä. Ja koska kalalangan väri on liian retro minun silmääni, päätin ryhtyä toimenpiteisiin. Kolme pakkausta Nitorin väriä ja suolaa, isoon paljuun lämmintä vettä kaksi kymmentä litraa, sekoitus ja roiskista vaan virkattu pitsipeite sekaan. Ja puolen tunnin jälkeen kampesin mustaksi muuntuneen aarteen pesukoneeseen huuhteluohjelmalle ja vielä siitä kuivausrumpuun. Voila, sohvamme sai uutta päälle pantavaa...






Pimee on kuva. Synkimmästä synkin tammikuun päivä keinovalossa sisätiloissa ja ohi mennen nappastu kuva. Ehkäpä idea kuitenkin selviää. Toinen samanlainen peitto odottelee myös käsittelyä. Joku voi pitää tätä suoranaisena rikoksena mutta  näin peite saa käyttöä. Suurempi rikos on se että nämä aarteet ovat piiloitettu tarkasti komeroihin etteivät vaan tärvelly. Kelle kummalle niitä säästetään? Sen verran tyytyväinen olen lopputulokseen että yllytän teitäkin kokeilemaan jos idea(ei muuten ole minun) vaikuttaa kiinnostavalta. Tänä vuonna laitetaan ranttaliksi siskot!