maanantai 5. elokuuta 2013

Juhlien jälkeen paluu arkeen

No nyt on tytär saanut naimaluvan eli rippijuhlat ovat onnellisesti ohi. Tilaisuus kirkossa oli nykyaikainen ja tämä "ryhmärämä" teki siitä vielä omanlaisensa marssimalla kirkkoon vaelluskengät jalassa. Mikäs siinnä, heidän juhlansahan tämä oli eikä papillakaan ollut sitä mitään vastaan.
Juhlimme kotona pienellä  "kummit ja mummit" porukalla ja piipahtipa hieman myöhemmin pari muutakin sekä tyttären kavereita. Tarjolla oleva juustoinen porokeitto, piirakat, voileipäkakku ja täyte-  sekä vadelmajuustokakku  ja pikkuleivät ja suklaa, tuntuivat olevan juhlaväen mieleen. Tytär sai mieleisiä korulahjoja ja aurinkokin pisti parastaan koko päivän. Ja pappi ja isoset kavivät rippiralli kierroksella meilläkin, siinä oli mukavaa ohjelmaa vieraille. Ja kauniista kukkasista osa tässä.


Eli ihan mukavasti onnistuivat nämä juhlat. Helpolla tämä kyllä ei onnistunut. Voin sanoa että viikko oli työn täyteinen. Ihan itse aiheutettua kiirettä. Kuka käskee laiminlyödä perusteellista siivousta liian pitkään ja hoidella vain taloudenhoito vasemmalla kädellä? Siitä tilanteesta ei kotia juhla kuntoon pikkusiivouksella saada. Ja kuka käskee kaikessa hässäkässä ompelemaan itselle mekon ja liinat pöytiin sekä verhokapan?
Mekon ompelun kaikkia kommelluksia en nyt tässä enää jaksa muistella mutta valmis siitä lopulta tuli ja päällekin kelpasi. Ohje on nyt tämän kesän Suuri Käsityölehdestä.


Kuva on otettu juhlien jälkeen ja mallinuken päällä. Eli siis pituutta tuolla minun päälläni on noin puoleen sääreen ja hieman rypistynytkin tuo jo tuossa on.  Ihan ei kaikki laskokset onnistuneet niin kuin olisi ollut toiveeni ja hieman turhan väljäkin siitä lopulta tuli. Kovin on tekijänsä näköinen, siis sopivasti epätäydellinen, riittävän hyvä :)

Tänään otankin rennommin. Poimin hieman mustikoita aamulenkillä metsässä, pienimuotoisesti siivoilen juhlien jälkiä ja päivänokosillekin tästä vielä karkaan. Yöksi pitäisi mennä vielä töihinkin. KyJy työt ovat kätketty piiloihin juhlien ajaksi joten niitäkin ajattelin kaivella näkyviin. Paluu arkkeen siis ja se kyllä passaa. Tosin ihan sitä oikeaa lomaa, milloin otetaan ihan tyhjäkäynnillä, olisin vielä tarvinnut. Aina ei saa kaikkea mitä haluaisi, sopeudun tälläkertaa olosuhteisiin. Otan niitä pieniä omia hetkiä arjen lomassa kun tilaisuus tulee. Siinä olisikin opettelemista, huomata ne arjen pienen hetket...


8 kommenttia:

  1. Kiva että juhlat olivat onnistuneet, tarjoilutkin kuulostavat oikein makoisilta. Minulta olisi kyllä jääneet mekko ja verhot ompelematta, joten hattua nostan! Rentouttavaa arkeen paluuta sinulle, jos sellsenen nyt mahdollista on. Itselläkin tänään ensimmäinen työpäivä loman jälkeen eikä ole kyllä meno miksikään muuttunut kolmessa viikossa. Huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en minäkään järin mainio ompelia ole, mutta yritystä on, ainakin joskus.
      Niin, eipä ne minunkaan työkuviot mukavalle tolalle jääneet. Toivottavasti jotain parannusta tulisi syksyn mittaan. Yritetään jaksaa :)

      Poista
  2. Sinulla on kyllä ollut hurja vauhti päällä! Juhlajärjestelyissä on iso työ, pitipä niitä miten pienimuotoisesti tahansa. Saati sitten lisäksi moinen ompelu-urakka, tosi kaunis mekko!
    Hauskan kuuloiset juhlat, kiva että kirkossakin saa olla vähän pilkettä silmäkulmassa, kyseessä kun on iloinen nuorten juhla.
    Toivottavasti saat vielä järjestettyä johonkin väliin sitä tyhjäkäyntiäkin, olet kyllä sen ansainnut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tänään olen voinut ottaa ihan vähän höllemmin. Tosin neulomaan en vielä ennätä. Piti vielä kolmesta puskasta loput karviaiset kerätä ja niitäkin tuli jonkin verran. Nyt ne odottaa jatko käsittelyä jääkaapissa.

      Poista
  3. Tuttu kuvio täälläkin. Kaikki mahdollinen pitää änkeä juuri siihen saumaan, kun on kiirettä muutenkin.

    VastaaPoista
  4. Mukavan kuuloiset, lämminhenkiset ja menun perusteella erittäin maukkaat juhlat teillä oli. Mutta miten ihmeessä ehdit tehdä tuon kaiken :o).
    Oikein kiva ja kesäisen raikas mekostasi tuli :).
    Ei olisi minulta onnistunut juhlaviikolla kaiken tuon tekeminen! Käsityöt olisin unohtanut suosiolla.
    Eipä ihme kaiken tuon uurastamisen jälkeen, että olo tuntuu heti hetken aikaa tyhjäkäyntiä kaipaavalta ;). Toivottavasti palauttavia hetkiä on pian luvassa marjasesongista huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarjottavista tein itse vain porokeiton ja vadelmajuustokakun sekä juomat,siman ja kotikaljan. Täytekakkua ja voileipäkakkua en rohjennut tehdä ettei niistä löydy koiran karvoja. Meidän kaksi koiraa karvaavat niin paljon ettei ole mitenkään tavatonta että karvoja löytyy keittiöstäkin ihan vääristä paikoista.
      Ja vapaa aikaa ei viime viikolla juuri ollut. Itse asiassa tuntuu että koko kolmen viikon loman ajan joka päivä tein jotain juhliin liittyvää tai vähintään siivosin.
      Marjastamisesta ei minulle onneksi stressiä pukkaa. Poimin mitä huvittaa ja viitsin :)

      Poista