Simpukka matto

Aurinkoista iltaa kaikille!
Tehdessäni tässä äskettäin lankavaraston inventaariota ja punnitsemista löysin kaapin kätköistä trikoo kudetta. Ostin nuo kuteet jo joulukuussa ja ohjeen simpukka mattoon sain kuteiden mukana. Mutta silloin heti ei tuo turkoosi trikoo saanut inspiraatiotani heräämään. Piti näköjään tulla tämä ihanainen auringon paiste että tartuin toimeen.
Viime viikolla otin trikoot työn alle ja nyt eilen sain maton loppuun. Ja jopa kuvattuakin tänään...

Malli on kaiketi lankakaupan oma tai jostain varioitu versio. Kudetta meni 2,6kg, matto on noin 170cm pitkä ja leveimmäistä kohdasta 90cm. Koukku oli kympin.

Sen verran raskasta on tuo kokoisen maton virkkaaminen että ihan putkeen en toista tee. Mutta varmasti joskus myöhemmin jonkin muun mallin voisin virkatakin. Oli ihan hauskaa hommaa.
Ja matto löysi eteisestä paikkansa.

Nyt vain pitäisi ankkuroida mielenkiintonsa  kesken eräisiin neuleisiin eikä haalia taas jotain väli projektia. Onnistuukohan?

Kevät on tullut meillekin

Hip hei, kevät on tullut meillekin. Ulkona on melkoisen lämmin näin päivällä ja lumi sulaa lähes suhinalla.

Ja valokatteen reunalta tippuu vettä...

Kauneimmat jääpuikot ovat jo sulaneet, enää on vain rippeet. 

Lumikenkä kävely sujui näin sinisen taivaan alla.

Ulkoiltu siis on sen verran kuin olemme suinkin ehtineet.  Paljon muutakin pääsiäiseemme on kuulunut. Ja jotain suunnittelematonta. Perjantai alkoi päivystyksessä kuuden tunnin odotteluineen ja tutkimuksineen. Tyttäremme elämä naisena ei ole edes näin nuorena helppoa. Ja uusinta käynti vielä lauantaina parin tunnin verran labra kokeissa mutta onneksi sen jälkeen voimme jatkaa pääsiäisen viettoa levollisin mielin. 

Lisäksi näinä pyhinä on ehditty von Hertzen Brothersin keikalle, vietetty elokuva iltaa lasten kanssa, oltu päivä mummolassa, tehty autokaupat, maalattu vessan seinät ja tehty hiusten värjäys kokeiluja.

Kool-aid värillä cherry saa tälläistä jälkeä

Tässä siis tyttäremme

Kevään innoittamana piristin myös blogini ulkoasua. Taustakuva on makrokuva rairuohosta :)

Käsitöihin olen kerennyt paneutumaan valitettavan vähän mutta onhan tätä päivää vielä jäljellä. Ehdin virkkaamaan maton tekeleeni loppuun. Jos vaikka saisin vielä tänään sen kostutettua ja venyteltyä mittoihinsa ja alku viikolla vielä kuvattua tännekin. 

Huomenna alkaa arki ja yö(k)vuoro. Kaiken tämän hässäkän keskellä kaipaan tasaisempaa arki rytmiä sopivalla liikunnalla höystettynä. Sivujen trimmaus projekti kärsii näin pitkinä pyhinä, pöh.

Kesää kohti iloisin mielin. Iloista ja aurinkoista viikon jatkoa!

Väriä elämään

Edellisessä postauksessa valittelin että olen huono käyttämään värejä. No, ei se vielä mihinkään ole muuttunut mutta jokin on. Jo useampaan kertaan olen katsellut eri blogeista kool-aid värjättyjä lankoja. Ja mielessä on ollut että tuota sitä on joskus kokeiltava. Ja nyt sain lopulta inspiraation tilata kool-aideja. Täysin harkitsematon sekamelska väri pusseja vailla mitään suunnitelmaa saapui postin tuomana laatikkoon.

Tässäpä sitä riittää pohdittavaa miten nämä käytän. Varsinkaan kun värjäykseen sopivia lankoja omista varastoista ei juuri löydy. Tarkoituksella en niitä nyt pääsiäiseksi hankkiakkaan, muuten muut suunnitelmat kärsisivät pahan kerran. En malttaisi olla sähläämättä noiden kanssa. Millaisia lankoja te olette noilla värjänneet jos olette värjänneet?  Ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan.

Muutakin olen saanut aikaiseksi. Lopultakin , siis lopultakin, sain viimeisteltyä loppuun jo tammikuun alussa melkein valmiina olleet tyynyt. Varastossani oli reilu neljä kerää Novitan Puro lankaa, ylimääräiseksi jääneet. Neuloin neljästä kerästä nämä tyynyt.

Hieman taisin tehdä kitsaan kokoiset sisus tyynyt mutta jos hankalaksi käyvät, voinhan käyttää tyynyt pesukoneessa jotta huopuvat kevyesti ja menevät kasaan jonkin verran. Langan kulutusta siis 200grammaa.
 Niin ja toisen inspiraationi viime viikon loppuna oli käydä lankavarastoni läpi ja punnita se. Yksi nyssäkkä kaiken karvaisia jämiä meni surutta roskiin ja  "heikkoa" materiaalia jäi edelleen mutta nyt neulomatonta lankaa on 12.750 kg. Luulin että olisi ollut vähemmän mutta kaikkea sitä kätköistä löytyikin kun oikein penkoi. Värien ja merkkien seka melska on niin monen kirjava että täytyy käyttää kaikki voimansa että tuon määrän saa käytettyä jotenkin fiksusti. Onneksi tuosta edes osa on ihan kelpo lankoja.

Olisi ihan kiva tarinoida taas muutakin mutta nyt muut velvollisuudet kutsuvat. En usko että ennätän tänne ennen pääsiäistä niin että HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ nyt samalla kaikkille. Meidän pääsiäiseen kuuluu elävää musiikkia, tuttavien tapaamista, hyvää ruokaa ja mahdollisimman paljon ulkoilua. Ja jos vielä johonkin väliin ennättäisin käsitöiden pariin niin eipä sitä muuta tarvitsikkaan.
Kuulumisiin!

Millaisia vaatteen ostajia te olette?

Onko teillä  selkeä tyyli vai vaihteletteko pukeutumistanne /osto käyttäytymistänne fiiliksen mukaan? Ostatteko tarpeeseen, tunteen pohjalta, onko teillä koko ajan tutka päällä vai menettekö vaate ostoksille vasta pakon edessä? Oletteko väri, merkki tai liike uskollisia?

Kaikkea sitä minäkin lenkkeillessäni ryhdyn pohtineeksi mutta liikunta ryöpsäyttää monet mietteet liikkeelle ja tänään jylläsi mietinnän  alla näinkin syvälliset ajatukset. Oikeastaan tämä on ajankohtaista siksi koska olen ollut kevät takkia vailla. Ja lauantaina tulin sellaisen hankkineeksi. Ja se, että ylipäätään lähdin vaatekaupoille johtui siitä, että siitä että meillä oli illalla menoa. Yleensä siippani varaa keikkaliput kuukausia ennen mutta tällä kertaa hän oli spontaani ja teki lippu ostokset perjantai iltana, vain vuorokautta ennen h-hetkeä. Ja koska hän on vuosien varrella saanut todistaa useita "mitä mä pistän päälleni" episodeja, hän halusi varmistaa jo lauantai aamuna että rouvalla on tosiaan varattuna jotain iltaa varten, että keikalle  päästäisiin ilman hermo romahdusta.

Illan musiikki oli heviä ruotsalaisten malliin. Siispä mustan valtaamasta vaatekaapistani löytyi käyttö kelpoinen t-paita, OK housut ja syksyllä ostamani saappaat. T-paidan propleema oli se että helman pituus ei täyttänyt kriteerijäni eli oli vähän liian lyhyt. En voi ottaan riskiä että nostaessani kädet hurjaan taputukseen keikan hurmiossa, paidan helman ja housun vyötärön välistä paljastuisi paljas nahka. Ei tällä vartalolla. Ja koska olin laiskuuttani jättänyt ostamatta tämän ongelman poistavaa paidan alla pidettävää sopivaa toppia, niin toppin löytymisen toivossa lähdimme kaupungille. Ihmeen helposti sen löysinkin Vilasta, myyjä vielä vakuutteli että toppi on värinsä pitäva ja todella pitkä ikäinen, siis juuri minulle. Jostain hetken mielijohteesta aloin etsiskelemään myös sitä kevät takkia. Ja tällä kertaa olin päättänyt että jotain muuta kuin mustaa, musta on paheeni jota pyrin lieventämään etsimällä väriä elämään. Kokeiltuani muutamia takkeja, löysin Vero Modasta hyvän mallisen takin mikä istui  kohtuu hyvin minun kummalliseen kroppaani. Mutta sen mallin vaalea versio ei näyttänyt päälläni todellakaan hyvältä, siispä kaupasta lähti ulos musta mutta mieleisen mallien takki. En siis edelleenkään saanut vaaleaa takkia.

Vaate ostokset loppuivat sillä erää siihen. Ilta menot olivat onnistuneet ja viikonloppu ylipäätään virkistävä. Nyt pohdiskelenkin millä värillä neuloisin asusteita mustalle takilleni jotta pelastaisin kevään tunnelman? Vaatteen ostajana olen erittäin voimakkaasti kausi luontoinen. Ja viime viikolla jonkin asteista vaatekaappi inventaariota tehdessäni totesin että raju uudistaminen olisi tarpeen. Ostan aivan liian harvoin vaatteita ja minulla on suunnattomia vaikeuksia löytää muuta kuin mustaa tai tummaa päälleni. No sen olen hyväksynyt että peruspunaista vaatetta en edes haaveile. Vaikka kaunis onkin, minua varten se väri ei ole. Ihailen kovin ihmisiä jotka löytävät päällen itsellen sopivia ja vaaleita värejä. Minä olen tässä huono mutta koitan kehittyä. Myöskään en halua laitta isoja summia rahaa vaatteisiin. Viime kesällä hankitut moottoripyöräily varusteet ovatkin kalleinta mitä olen hankkinut. Siihenkin oli perusteltu syy, turvallisuuteen täytyykin panostaa. Lisäksi olen oppinyt kirjaimellisesti kantapään kautta hyvin jalkineiden tärkeyden. Kaksivuotis synttäreitään viettänyt plantaari faskiitti eli jalkapohjan jännekalvon tulehdus, on pakottanut panostamaan kengissä ensisijaisesti siihen että jalkani kestävät niillä kävelyn. Merkki tai liike uskollinen en ole. Yllätyn usein löytämällä etsimäni usein kaupasta josta viimeisenä jotain kuvittelen löytäväni.

Suurin syy saamattomuuteeni ostaa uusia vaatteita on kuitenkin se että kuvittelen voivani ostaa "ensi kuussa" pienemmän koon eli luulen hoikistuvani itsestään ja että sitten ostamani vaate olisi iso. Hoh hoijaa, siinä on kyllä tullut huijattua vain itseään. Tällä hetkellä tosin on menossa pitkästä aikaa hyvä draivi sen suhteen että veltostuneet kylkeni olisivat piirun verran linjakkaamassa kuosissa. Hoikkaa ja kapea reisistä minusta ei saa ja se ei ole tavoitekkaan mutta tämän tilanteen ja laihuuden välissä on paljon hyviä vaihtoehtoja jotka ovat minullekin mahdollisia.

 Viikonloppuna kuritin lihaksiani tarpomalla lumikengillä metsä maisemissa yhdessä koirien ja siippani. Nämä kaksi kuvaa lopussa ovat tältä reissulta.

Tää viikko alkoi sitten näillä ajatuksilla. En ollut tätä suunnitellut etu käteen mutta näköjään joskus tulee äkillinen tarve tyhjentää pää koppa kirjoittamalla sitten vaikka tänne. Ehkä jotain piti vielä kirjoittaa tai tämän olisi tiivistetymminkin voinut esittää. Oli miten oli, aina ei riitä käsitöistä kerrottavaa. Jos joku jaksoi lukea tänne asti, kuulisin kommenneja mielelläni teidän muiden osto tottumuksista. Onko teistä joku niin onnekas ettei törmään näihin "mitä mä pistän päälleni"  tilanteisiin?

Keväistä viikkoa!

Jättihuivi ja niukka paita

Vihdoinkin nappasin itseäni niskasta kiinni. Nimittäin jo jonkun päivää valmiina olleet neule projektini ovat odotelleet kuvaamistaan ja tänne pääsyä. Ja nyt me  "Dianan" kanssa auringon paisteesta innostuneena käväisimme terassilla valokuvailemassa.

Ohjeen ja kimmokkeen sain tähän paitaan ja huiviin tämän vuoden ensimmäisestä Suuri Käsityölehdestä. Ja turkoosi väri ja kaunis raita sommitelma sain minut lanka ostoksille. Lankana paidassa on Novitan Rose ja huivissa Novitan Isoveli. Siis ohjeen mukaiset langat,. Näitä esittelinkin jo aiemmassa postauksessa, kuten myös silloin jo aloitetut neuleet.

Ja tälläistä jälkeä tuli

 

Aloitin paitaa ohjeen mukaisilla seiska koon puikoilla ja kokoa L. Mutta jo viidentoista sentin jälkeen ymmärsin että en sentään ole niin iso että täyttäisin paidan. Ja seiskan puikoilla jälki ei ollut riittävän tasaista vaikka ohjeesta poiketen neuloin pyörönä helmasta kainaloihin asti sileää neuletta. Siispä aloitus alusta. Puikko koko kutoseksi ja silmukka määrä S ja M:n väliltä. No hieman radikaaali muutos, myönnettäköön. Hihoja aloitin ohjeesta poiketen neulomaan ylhäältä ranteeseen päin. Ja jo pian huomasin että olin jostain syystä luonut aivan liikaa silmukoita ja hihoista oli tullut jätti suuret. Ja taas aloitus uudelleen. No seuraavasta versiosta tuli liian nafti. Ja loppujen lopuksi jouduin käyttämään suurimman koon silmukka määrää että sain jotakuinkin suhteessa muuhuin paitaan ja omaan kroppaani toimivat hihat. Olenko siis turkasen paksu käsivarsiltani?? Lopputulos olisi voinut olla kauttaaltaan hieman väljempi mutta toki tuo päälle mahtuu. Ja nytpä on taas uusi syy tehdä jotain sen eteen että sivuni kapeneisivat :) Niin ja ne paksut allit....
Huivin kanssa en kohdannut hankaluuksia. Kokoa tällä on 2metriä kertaa 65cm ja painoakin 720 grammaa. Käy siis tarpeen tullen vaikka torkku peitosta. Huiviksi melkoisen tuhti.
Paitaan upposi 170 grammaa lankaa, joten yhteensä alkuvuonna tätä varten ostetut  langat hupenivat 890 grammaa. Ja taas jäi näitäkin jäljelle. Taidan palata näiden loppujen  tuhoamiseen vasta syksyllä.
Nyt otin uudelleen työn alle toisen kesken jääneistä KyJyistä ja sitten aloittelin yhtä toistakin uutta settiä. Näistä myöhemmin lisää. Myös viimeistely osastolla jo tovin marinoitunut tyyny projekti nitkahti eteenpäin, ei silti vielä valmiiksi asti. Kovin tekisi mieli aloittaa jotain keväistä. Jos vielä malttaisin kuitenkin noita jo aloittamiani neuleita tehdä loppuun. Siitä kun tulee niin voittaja fiilis kun saa sittenkin tehtyä valmiiksi jotain johon on jo toivonsa menettänyt.
Kaunista viikonloppua!

Aurinkoista maaliskuuta

Keväistä viikkoa kaikille. Tälläisenä aurinkoisena maaliskuisena päivänä haistaa jo kevään lähestyvän. Vaikkakin eilen aamulla kevään tunnelma oli kaukana kun aamulla pakkasta oli 29 astetta! Tänään ollaankin vain kolmanneksen tuosta pakkasesta.
Viime viikko meni ohi hujauksessa. Junioreilla oli hiihtoloma mutta me "huoltojoukot" olimme tietysti töissä. Siispä kovin kummoista ohjelmaa ei meillä ollut. Tehokkaasti silti eliminoitui minun vapaa-aikani eli aikani neulomiseen. Muutoinkin mutkia on matkassa sillä rintamalla,joten tämä ei ole postaus valmiista tuotoksista. Mutta muita kuulumisia tällä kertaa.

Naistenpäivä aloitti viikonlopun.

 Tulppaani kimppu siipaltani on vielä hyvässä kuosissa.

Tänä vuonna sain kukkien lisäksi muutakin...

Motoristi mieheni ostaa tietenkin Harley Davidson kamaa.

En pistä pahakseni, 

ajoinhan minäkin viime syksynä 

motska kortin ja kovasti

odottelen ajo kelejä minäkin.

Koska me tosiaan olimme töissä ja emme voineet ihmeempiä ohjelmia meidän lomalaisille järjestää niin tyttäremme pyynnöstä kävimme sentää shoppailu reissulla toisessa kaupungissa. Ja oikein mukava päivä olikin. Nuoriso sai tarvitsemiansa vaatteita ja kenkiä. Ja minäkin tein ostoksen. Meillä on ollut hakusessa olohuoneeseen uusi matto ja nyt iskin Ikeassa silmäni tähän.

Pätkis tahtoi kuvaan väkisin. Ja samalla hän halusi esitellä uuden katu uskottavan pinkin niitti pannan, sekin viikonlopun ostoksia. Tuo matto aiheutti  tuolla vadelman punaisella väriläiskällään nyt meille sisustus kriisin. Menee verhotkin vaihtoon. Tai toivottavasti se jää siihen. Pahoin pelkään että "ongelma" lähtee leviämään. Sellainen ei olisi mitenkään uutta :)

Ensin pitää vain selvitä nuhasta. Viime yönä sain järkky nuhan ja nyt on taas poppakonstit tarpeen jotta selviän yöksi töihin. Duunini on nimittäin sen kaltaista että kovin nuhaisena sinne ei voi mennä. Hmm, ja jääkö tämä vain nuhaksi vai saanko vielä muutakin lisäksi? Ihan kuin olisin ollut vielä tätäkin vailla.

 Ja vielä lopuksi kuva meidän pihasta. 

Monet ovat laittaneet blogeihinsa kuvia pihoistaan ja siunailleet lumen paljoutta. Meillä sitä ei ole tämän enenpää.

 Meinaan ettei edes puutarha keinun istuin

 osaan asti kunnolla.

Vaikuttaa että monilla sitä on enemmänkin.

Toki tämä riittää kyllä minulle :)

Yritän selättää rose puseron kanssa kohtaamani

ongelman tällä viikolla ja sitten saan

jotain käsityö postausta.

Huivi onkin jo valmis mutta  

pääsee esille vasta kun puserokin valmistuu.

Keväistä viikkoa kaikille!

Raasu Rinsessalle peti

Jaha taas bloggaminen on jäänyt. Sen vaan aina lykkää vähän myöhemmäksi kun on riittävästi aikaa ottaa kerrankin hyvät kuvat ja blää blää. Mutta nähtävästi sellaista hetkeä ei sitten tulekaan koska entisillä kehnoilla kuvilla ja väsyneillä jutuilla taas mennään.
Toissa viikolla cockerspanielimme alkoi pissailla sisään ja se ei ole tavallista. Epäilin pissa tulehdusta. Pissa näytteen otto vaan on mahdotonta koti oloissa (siis meidät koiralle)joten lopulta survoin  koirineni silloin lauantaina päivystävälle lääkärille. Sielläpä sitten näkivät itsekkin että näytettä tältä koiralta ei niin vain saa. Heti kun koira alkaa kyykkimään ja saunakauha tökätään alle niin koira ampaisee kuin ohjus eteenpäin ja sitten pidätellään vaikka hautaan asti. Niinpä näyte jouduttiin ottamaan suoraan rakosta. Ja ei turhaan, virtsakiviä ei ollut mutta tulehdus kylläkin. Antibioottia ja kipu lääkettä, sekä huh, päivystys eläinlääkäri lasku. Tietääpähän taas miksi pitää töihin raahautua tänäänkin, menoja riittää :)
Koira raasuani kävi niin sääliksi. Niin reppana ja tokkurainen hän oli sen lauantain ja viikonlopun. Siinä päivystäessäni koiran vointia virkkailin sellaista jo syksyllä alkunsa saanutta projektia jolla ei ollut alun perin mitään suunnitelmaa. Muuta siis, kuin epätoivoisten ja kurjien  ja ylijäämä langoiksi jääneiden kerien tuhoaminen.

Ja eriväriset lappuset saivat vielä kaveriksi hörhelön ja ne kaikki yhdistettynä, 

Raasu Rinsessa sai pedin.

 Eli ylimmäisenä itse potilas

kokeilemassa punkkaansa, hyväksyi.

Ja alimmaisena toinenki hyväkäs

yritti tunkea pehvansa petiin,

huonolla menestyksellä...

Kaiken karvaisia lankoja sain tähän mahtumaan 416g. On siinä virkattu tausta puolikin samaan malliin mutta tuli kuvattua vain yhdeltä puolin. Vielä noloja lankoja jäi, katsotaan tuleeko niistä jotain yhtä "nerokasta" joskus tulevaisuudessa vai hävitänkö ne vähin äänin.

Ja terveiset koiralta, hän voi jo hyvin. Viimeinen antibiootti otetaan tänään, ja Mummo porskuttaa taas entistä ehompana. Vielä kevään mittaan hammaskiven poisto ja rokotukset, eli perus terveydenhoitoa.

Sitten sain "viimeistely osaston" taas jatkamaan puuhiaan. Eli valmiiksi saatoin myös kaksi patalappu hanketta. Siis Patalappuja ala carte kirjasta napatut malllit. Sini-valkoinen on jotain eko puuvillaa (50g) jota kaapistani löytyi ja malli on Silmäniloksi, Daydream. Ja toinen on seitsemän veljestä langasta. Oranssi loppui kesken ja viimeinen reunus täytyi tehdä samalla punaisella kuin patalapun toinen puoli. Lankaa kului 55g ja mallin nimi on Iltateellä, Afternoon tea.

Niin mukavia kuin nuo patalaput ovatkin, niin tällä erää en aloita uutta. Kaikki mallit on tarkoitus tuosta kirjasta tehdä mutta nyt tähän väliin pidän paussin. Välillä pitää saattaa loppuun muita hankkeita ja jotain uuttakin on kiikarissa.

Lanka varaston supistelu ja nimen omaan siitä heikommasta materiaalista, on ollut tavoitteenani jo jonkin aikaa. Siis ne hankinnat jotka olisivat saaneet jäädä tekemättä ja ne jotka muusta syystä ovat lojuneet käyttämättä  tai määrät on olleet sellaisia ettei niistä mitää fiksua ole saanut. Siinä tavoitteessa olen hieman saanutkin edistystä mutta vielä tehtävää riittää. En myöskään ole laskenut edelleenkään paljonko lankavarastoni painaa. Vuoden alusta olen kuitenkin ostanut 1900g ja kuluttanut 1145g eli plussalla ollaan 755g nyt kun kaksi kuukautta tätä vuotta alkaa olla vuotta mennyt. Silti parempaan suuntaa ollaan menossa. Ja olen myös oppinut katsomaan kaksi kertaa mitä ostan ettei niitä vuosikausiksi pyörimään jääviä tarjouslankoja meille enää kantautuisi.

Aiemmassa postauksessa kuvatut villapaita Rosesta ja huivi Isoveljestä ovat kai ne seuraavaksi valmistuvat neuleet. Ovat jo hyvällä mallilla ja intoa, ainakin vielä, on tallella sen verran että luotan niiden valmistuvan. Mutta kun tuo mieli on niin vilkas että keskittyminen herpaantuu tuon tuostakin.

Että yritäppä tassä olla vakavasti otettava käsityön harrastaja ja blogin pitäjä. Onneksi kaikki blogissani vierailleet ovatkin huomanneet että täällä ei pyritä täydelliseen, tarpeeksi hyvään ollaan tyytyväisiä ja epä onnistuneetkin esitellään jotta voin nauraa omille puuhilleen sen jälkeen kun kiukku laskeutuu.

Kaikkea hyvää kaikille, oletpa talvi lomailemassa tai töissä.