Viikonloppuna rankka sateen aikana huomasimme että talomme sadevesirännit eivät vedä. Maanantaina siippani alokin tutkia asiaa ja tukkeutuneessa syöksytorvessa olikin tuppo lehtiä, luultavasti viime syksyisiä. Ja kun vauhtiin oli päästy niin hän katsasti talon toisen puolenkin rännin. Ja voin sanoa että on tainnu talkkari(t) lintsata viime vuosina kourujen puhdistus puuhista. Sieltä löytyi nimittäin tämä.
Eli toisin sanoen lasten pehmolelu joka oli saanut sammal peitteen. Että jos talkkari vinkkejä haluutte niin kääntykää vain meidän puoleen. Homma on hallussa.
Kun tuolla aiemmassa tarinassa kehuin labradorinnoutajamme hyvää ruokahalua niin tässäpä kuvia tiistai aamuselta metsä lankiltämme.
Tässä tytöt menne niin somasti perä jälkeen
Tässä meidän Musta (blogi nimi) on löytänyt variksenmarjoja
Ja tässä syödään puoliraakoja puolukoita
Ja vaikka kuinka koitan vahtia että tätä ei tapahtuisi niin näin siinä vain aina tahtoo käydä,
Eli muta kylpy
Ja sen jälkeen voi taas keskittyä metsän antimien poimintaan. Huomioi mutavelliä valuva perä.
Että tälläsen sottapytyn kanssa sitä meillä eletään. Ja osaa hän olla niin julmetun herttainenkin joka päivä.
Siitä salaisesta projektista mainittakoot että väli tuuletusten aika on koittanut. Olen ottanut tällä viikolla kaksi suurta askelta kohti määrän päätä. Joku muu olisi onnistunut minua paremmin mutta minä onnistuin riittävän hyvin ja olen iloinen siitä.
Nyt palkka työ kutsuu, kuulumisiin.
Ihana mutainen koira ;) Minun ensimmäinen briardini tykkäsi koluta kaikki vesilätäköt eikä se pitkäkarvaisen koiran omistajasta ollut aina ihan hauskaa.
VastaaPoistaJoskus on hankalaa eläytyä koiran sielun elämään. Ehkä tuossa mutalammikossa on joku syvempi vaikutus jota ei kokeilematta ymmärrä ;)
Poista=D Aika mainio toi sammalnalle! Tuostahan voisi saada vaikka hittituotteen, kun vähän kehittäis tuotantoprosessia nopeammaksi. Ja mutavedessä kylpevä koiruuskin on aika hauska näky, mutta uskon, ettei paljon mieltä lämmitä siinä vaiheessa, kun kaveri tulee sisälle.
VastaaPoistaSammaleiset nallet vois hyvinkin kiilata puutarha tonttujen ohi. Kurainen koira on joutunut tuttumaan siihen että enimmät pestään ulkona puutarha letkulla ja sitten loput kylppärissä. Osas jo tänä aamunakin olla yrittämättäkään sisälle ennen kun pesu oli suoritettu:)
PoistaTehän olette kehittäneet uuden pihakoristeen! Noita vaan säilömään ränneihin ja myymään muutaman vuoden päästä :) Onnea salaisen projektin johdosta! Ja ihana kurahauveli!
VastaaPoistaTaitaa jäädä tämä sammal nalle viimeiseksi ellei uusia vahinkoja tapahdu. Harvoin sitä vahingossa saa jotain noin hauskaa aikaan. Salaisen projektini päätös voi parhaassa tapauksessa olla jo kahden viikon sisään. Mutta silloin täytyy onnistua paremmin kuin uskallan odottaa. Hieman jänskättää.
VastaaPoistaTsemppiä projektiisi! Blogissani on sinulle tunnustus, käyhän kurkkaamassa =)
VastaaPoistaKävin kurkkaamassa. Kiitokset ja palaan tuohon tuota pikaa.
Poista