Muistattekos Impivaaran?

Kas mokomaa kun taas on vierähtänyt tovi jos toinenkin kun tänne ennätän päivityksen merkeissä. Jonkin verran olen ennättänyt katsatella muiden blogeja ja Neulomossakin käydä mutta omat postaukset ovat siirtyneet tuonnemmaksi. Tähän on osittain ollut syynä se että ajattelin saattaa valmiiksi vielä toisenkin KyJy työn samaan juttuun mutta nyt luovutan. Vaikka viimeistely on ihan hilkulla mutta sitten kuvat ja muut niin menee vielä monta päivää, näin luulen.
KyJy nro 11 eli virkatut sukat valmistuivat. Nämä sukat halusin tehdä koska en ole koskaan virkaten sukkia tehnyt. Ja minulla sattui olemaan varastossa virkattuihin sukkiin sopivan väristä Seitsemän veljestä lankaa. Ja tästä on tehty silloin kauan sitten sukat ja ovat muuten edelleen käyttökelpoiset, tosin jo melko kuluneet. Tämä lanka on ajalta jolloin seiska veikka oli oikeasti kestävä ja laadukas  sukkalanka. Ja vyöte kertonee teille että ei ole vähään aikaan tätä lankaa kaupoissa pyörinyt.

Tuolla Impivaara tekstillä ei muistaakseni ole lankaa myöty viime vuosina. Ja tarkennukseksi vielä, nää kerät on 15-20 vuotta sitten ostettu. Tarvitsin näitä opiskelu aikan yhteen kudottuun takkiin ja langat jäivät ylimääräiseksi. Ja eipä olisi silloin arvannyt että ne säästyvät tänne asti KyJy työhön.
Lankaa näihin sukkiin kului 127gr. Jousin neulottu ja ensimmäiset kuusi kerrosta virkattu nelosen bambu koukulla ja koska jälki näytti liian veltolta niin vaihto 3 1/2 metalliseen koukkuun ja loppu sillä. Jämäkkää jälkeä.

Tämä projekti poiki yhden uuden idean. Se laitetaan hautomaan ja toteutetaan ehkä myöhemmin.

Yksi KyJy töistä on tosiaan ihan pientä säätöä vaille valmis. Mutta muut kahlaa. On ihan oikeasti puute ajasta. Ei vaan voi ryöstää aikaansa itsekkäisiin tarkoituksiin kun perhe ja koti  tulee kuitenkin ykkösenä. Ja sitten se salainen projekti.
Siis hitaasti ja epävarmasti KyJyt linkuttavat eteen päin. Kuten toinen koiramme. Vauhtia lenkeillä piisaa ja  rallia vetävät yhdessä kun irti ovat metsässä mutta lievää ontumista toisessa etu jalassa havaittavissa meidän Mummolla. Tilanntta seurataan ja tänään en oikein saanut enää selvää onko siinä vielä aristusta. Itse epäilen että venäytti hieman jalkaansa ja nyt kun on lepäilty niin on tainut vaiva parantua. Toista koiraa eli meidän Mustaa vaivaa ahmatti. Kun karviaiset ovat syöty pensaistamme ja mustikat metsästä niin nyt on siirrytty valkoherukoihin. Eipä tarvitse itse vaivautua sadon korjuu töihin. Hih.

Koululaisemme aloittivat maanantaina. Nuorimmaisemmekin meni nyt ylä asteelle. Niin se aika vain menee. Huh huh. Tytär aikoi ommella tusseillleen kivan penaalin. Koska en edes pahasti liioittelemalla voi pitää häntä kovin käsityö ihmeenä niin päädyin itse ompelu hommiin. Suosikkeihini ei kuulu vetoketjun ompelu. Huomioon ottaen sen että  väsäsin tämän arki iltana lievän pakon edessä niin lopputulos on siihen nähden OK.

"Salaiseen" projektiini liittyeenkin olen joutunut olemaan tällä viikolla aktiivinen. Kaikkea lieve ilmiöitä tähänkin sitten liittyy. On käyty tohtorin juttusilla, ja piti käydä kampaajalla jotta kehtasin mennä valokuvaajan pakeille. Uuttakin on tullut opittua. Mutta ensi viiko se vasta jännä onkin. Odotan kovasti.
No eiköhän tässä taas tullut aiheesta toiseen pompsahteleva blogi tarina. Niin tyypillistä minulle, koittooten jaksaa lueskella. Ja nauttikaa hyvistä ilmoista kun niitä nyt taitaa suurimmalle osalle olla tarjolla.